Kansainvälisen lastenkirjapäivän haastattelu: Meri Anna Hulkkonen

Tänään juhlitaan kansainvälistä lastenkirjapäivää ja haluamme sen kunniaksi esitellä yhden Viiruksessa työskentelevistä freelance-näyttelijöistä, Meri Anna Hulkkosen, joka on ollut mukana useissa lapsille suunnatuissa tuotannoissa. Meri Anna on nähty muun muassa esityksissä Krakel Spektakel, Loranga, Masarin och Dartanjang, Lilla Anna och Långa Farbrom, ja viimeisimpänä Viiruksen ja Ensemble Bulleribockin yhteistuotannossa Berättelser 1-2-3-4, joka perustuu Eugène Ionescon lastenkirjoihin. Berättelser jatkaa Viiruksen ohjelmistossa lokakuussa 2019 – tällä kertaa suomenkielisenä versiona otsikolla Kertomuksia 1-2-3-4. Tämän haastattelun lopussa paljastamme myös Viiruksen lapsille suunnatun kiertuetuotannon keväälle 2020, jossa Meri Anna on mukana. Mukavaa lukuhetkeä!

– Oikeastaan en halua luokitella tiettyjä teoksia pelkästään lastenkirjallisuudeksi tai -näytelmiksi, minulle kyse on teatterista ja kirjallisuudesta – kaikille. Kohderyhmäajattelu on merkityksellistä markkinoinnissa, mutta itse haluan välttää tämäntyyppistä tiukkaa kategorisointia, Meri Anna sanoo. 

 

– Lapsille suunnatut kertomukset ovat olleet aina läsnä tekemisissäni, vaikkakin ammattimaisesti teatterimaailmassa vasta aikuisiällä. Tein jääbalettia 12-19-vuotiaana ja silloin tulivat tutuksi klassisemmat aiheet kuten Tuhkimo, Lumikuningatar ja Pessi ja Illuusia. Espanjassa ja Ruotsissa asuessani lastenjutut jäi vähemmälle, mutta sitten sain oman lapsen ja luin käytännössä vain lastenkirjoja, Meri Anna kertoo.

Hulkkonen lisää, että hän on aina ollut kiinnostunut kuvataiteista; piirtäminen on hänelle tärkeää. Lastenkirjoissa yhdistyy kuvallinen ja kirjallinen ilmaisu. Hyvissä lastenkirjoissa ajatusten kirkkaus korostuu, monimutkaisuus ilmenee päivänselvänä asiana ja assosiaatiot virtaavat vapaina. Hän kertoo, että  voisi tehdä pitämistään lastenkirjoista lähes sadan teoksen listan.

– Tykkään kuvakirjoista, joissa on selkeät maailmat kuten Stina Wirsenin 2000-luvulla tekemät Vem -kirjat sekä kaikki Inger ja Lasse Sandbergin kirjat, erityisesti varhaisemmilta vuosikymmeniltä.  Kaunokirjallisista teoksista ehdoton ykkönen on Barbro Lindgrenin Loranga. Samaistun siinä anarkiaan, tottelemattomuuteen ja mallien rikkomiseen. Loranga toteuttaa omia mielihalujaan sellainen pilke silmäkulmassa, ettei hän täysin välinpitämätön voi olla.

Lorangan kaltaista kurittomuutta löytyy myös Christina Anderssonin Jaakko Jyrinäparta -kirjoista (1969, 1970).

– Jaakko Jyrinäpartaan (Jakob Dunderskägg) perustuu Skärgårdsteaternin ensi kesän kiertue-esitys, jossa olen mukana tuottajana ja näyttelijänä.

Meri Annan mukaan hänen on helppo rakastua hyvin kirjoitettuun ja kuvitettuun tarinaan, joka herättää halun leikkiä ja näyttämöllistää näitä maailmoja. Hyvää teatteria syntyy sellaisista kirjallisista teoksista, joista teatterintekijä löytää kiinnostavia näkökulmia ja joiden äärellä syntyy palava halu näyttämöllistää teos.

– Henkilökohtaisesti minua ei kiinnosta tehdä teatteria romaaneista. Ne saattavat olla mielettömän hienoja kirjoina, mutta teatterina tai elokuvana niiden maailma typistyy. Fragmentaariset teokset ovat enemmän mun juttu. Tykkään siitä, että työryhmällä on tilaa leikkiä, päättää itse mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy.

Tähän luokkaan kuuluu myöksin Eugène Ionescon Kertomuksia-kirjat, jotka ovat syntyneet spontaanisti kirjailijan kertoessa mielikuvituksellisia satuja tyttärelleen. Myöhemmin tarinat kirjoitettiin ylös kuvitettiin asiaankuuluvasti.

– En voinut vastustaa kiusausta ehdottaa sitä näyttämölle.

Berättelser 1-2-3-4:ssa (kantaesitys 10.4.2018) Meri Anna oli näyttämöllä yhdessä näyttelijä-muusikko Robert Kockin kanssa. Viiruksen ensemblen jäsen Oskar Pöysti debytoi esityksessä ohjaajana, skenografian teki Janne Vasama, äänisuunnittelusta vastasi Kristian Ekholm ja kiertuetekniikasta Josef Donner.

 

Keväällä 2020 Viirus jatkaa lapsille suunnattujen tuotantojen tekemistä yhteistyössä Ensemble Bulleribockin kanssa. 6-10 -vuotiaille suunnattu Sailor och Pekka perustuu Jockum Nordstömin palkittuihin lastenkirjoihin. Esityksen ytimessä on uhmakas huumori, särmikäs blues ja lukuisat urbaanilegendat Pekka-koirasta ja hänen ystävästään merimiehestä. Elämä teollisuuslähiössä suuren maailman varjossa koostuu pienistä arjen tapahtumista: Merimies ja Pekka menevät markkinoille, auttavat rouva Jacksonia tapetoinnissa ja katselevat suuria rahtialuksia satamassa. 

Meri Annan mukaan Jockum Nordströmin Sailor och Pekka -kirjat koostuvat upeista kuvituksista ja sarjakuvamaisista teksteistä. Muodoltaan ne muistuttavat Asmo Alhon piirtämiä Kieku ja Kaiku -kirjoja, joihin Mika Waltari riimitteli kuvatekstit, vaikkakin tyyli on hyvin erilainen. 

–  Sekä Ionescon, että Nordströmin kirjoissa on hienoja maailmoja, jotka sopivat hyvin näyttämölle. Tekstit eivät kuitenkaan sellaisinaan taivu näytelmäksi, vaan näyttämöllistäminen edellyttää hyvää dramatisointia, osittain uuttakin tekstiä ja näiden ideoiden yhteensovittamista alkuperäisteoksen ydintä kunnioittaen.

Meri Annan lisäksi Sailorissa ja Pekassa näyttämöllä nähdään Robert Kock ja Matti Raita. Dramatisoinnista vastaa Oskar Pöysti, Janne Vasama skenografiasta, sekä Viiruksen tekninen johtaja Atte Pukero tekniikasta. Musiikin esitykseen tekee työryhmä itse. Esityksen ohjaa Lidia Bäck.

– Meillä on taas kerran hieno työryhmä ja hyviä ideoita, eli tuskin tästä huono juttu tulee. Se verran paljastan, että Sailor ja Pekka löytyvät meidän jokaisen sydämestä ja me halutaan niille hyvää. Myötätunto on herkillä. Musiikki on tärkeää ja sitä me tullaan soittamaan, sellaisena kuin haluamme ja osaamme. Sailor ja Pekka on ylistys kotikulmiemme kulkijoille.

On ilmiselvää, että Meri Anna on intohimoinen lastenkirjallisuuden ja -teatterin suhteen. Hänen näkemyksensä nuorelle yleisölle tekemisen hienoudesta on kirkas.

– Teatteri on tärkeä taidemuoto. Se on yhteiskunnan peili. Mielikuvat ja tarinat maailmoista, elämän ja olemisen muodoista konkretisoituvat. Kokoontumalla teatteriin osallistumme, koemme ja oivallamme jotain itsestämme samalla kun tunnemme yhteenkuuluvuutta. Koen, että nuori yleisö on avoin, vilpitön ja reagoiva sekä suora palautteessaan. Lasten läsnäolo on vahvaa ja ennakkoluulotonta.

Tilaa Viiruksen kiertue-esitykset

Kertomuksia 1-2-3-4 saa suomenkielisen kantaesityksensä lokakuussa 2019. Esityksen voi tilata ottamalla yhteyttä Viirukseen. Kyselyihin vastaavat kiertuekoordinaattorit Robin Reuter (robin@viirus.fi) ja Veronica Aspelin (veronica.aspelin@viirus.fi).
Lisätietoa Viiruksen nettisivuilta: www.viirus.fi.

Sailor och Pekka kantaesitetään keväällä 2020. Kiertuekoordinaattorimme vastaavat alustaviin kyselyihin. Lisätietoa pikapuoliin Viiruksen nettisivuilta.